Ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa harrastamassa

Hello!  Ajattelin käynnistellä omat pohdinnat maailmanpolitiikan selvittämiseksi itselleni. Mietin vielä oman blogin perustamista tähän tarpeeseen, mutta näin aluksi tämä vajaalla käytöllä oleva blogi saa käydä tarkoitukseen.

Voin melkein tänä päivänä todeta, että harrastan ulko-ja turvallisuuspoliittista ajattelua.

En ole mikään asiantuntija, enkä edes pyri ymmärtämään maailmaa kokonaisuutena.  Otan joka päivä maailmaan uuden suhteen, ja sen vuoksi onkin hedelmällistä syventää osaamista ja ymmärrystä sellaisiin ilmiöihin, jotka tuottavat uusia päättelyketjuja yhä uusien tiedollisten aluevaltausten tekemiseen.

Myönnetään heti alkuun, että olen sitoutunut ainostaan ihmisoikeuksien edistämiseen maailmassa. Minua ei kiinnosta valtapelit valtioiden välillä tai nationalistinen paatos Suomen asemasta Venäjän naapurina. Kiinnostaa on myös miten hyvin Suomen hallitus- ja hallinnollis-poliittinen koneisto hahmottaa ihmis-ja perusoikeusarvot, ja mikä on Suomen valtion globaali vastuu näissä asioissa.

Tämä rakas Suomemme on paljanut minulle täydellisesti kahdet kasvonsa. Martti Ahtisaaren saavutuksia ylistetään kekkospaatoksella huomioimatta, että samaan aikaan käymme liittolaistemme kanssa sotaa Afganistanissa ja viemme aseita diktaattori-ja sortajahallituksille. Näkemykseni Suomen valtion toiminnasta maailmanrauhan rakennusprojekteissa on siis kärsinyt mielessäni kunnon kolauksen.

Suomessa uskotellaan valtaeltiitin keskuudessa, että me tavalliset kansalaiset emme ymmärrä miten maailman konfliktit- ja luonnonvarojen ryöstö tapahtuu. Kyllä me ymmärrämme. Kun enää valtakunnan pää-äänenkannattajat eivät suodata meille tulevaa dataa maailmasta, niin kukaan ei voi estää laajemman ymmärryksen saamista prosesseista, joissa Suomikin on suoraan ja epäsuoraan mukana.

Palaan kaikkiin näihin asetelmiin blogissani. Aion tonkia EU:n epämääräiset bisnekset dikaattoreiden kanssa,  yhdistellä asekauppavirrat ja maailman luonnonvarojen ryöstön jne. keskenään. Näin harrastajan ei tarvitse edes olla aina oikeassa. Riittää, kun esitän valistuneimman arvauksen todellisuudesta. Siihen minulla on riittävä ymmärrys ja materiaali netin kautta käytettävissä.

PS. Presidenttiehdokkaiden haastatteluista unohtuneet vaikeat kysymykset löytää jatkossa myös täältä, tai uudesta blogista. Voitte sitten kysyä niitä, kun liikutte vaalitilaisuuksissa. 

Eli me palataan näihin asioihin. Minut löydät parhaiten aiheen piiristä Twitteristä.