Hello! Ihan oli pakko tulla hehkuttamaan miten kiva ratsastusreissu meillä oli jälleen kerran. Olimme kivalla porukalla Rautalammilla Elämysten ja Ystävyyden kartanolla sellaisella 4 h metsävaelluksella. Mukana oli useita miehiä ja naisia, jotka kokeilivat ratsastusta ensimmäistä kertaa. Uskoisin, että kaikki saivat hyvän kokemuksen ratsastuksesta. Islannin hevonen on leppoisa ja vahva otus, kun sai pari todella isoa kaveria kannettua reissun ajan ilman minkäänlaista vaivaa. Yli 100 kiloa meni rikki ihan kevyesti.
Minä sain ratsastaa taas samalla hepalla kuin eka kerran. Tämä hevonen on yhtä erikoinen kuin minäkin:) Se ei halua kastella jalkojaan, ja haluaa välillä potkia muita hevosia. Sainkin kunnian ratsastaa toiseksi viimeisenä ohjaajan edessä.
Matkalla oli pari tiukkaa paikkaa. Ensimmäinen oli se, kun heppani oikaisi kuusen läpi, tai läheltä kuusta. Hevonen meni oksien läpi, mutta minä lensin hevosen selkästä suorin jaloin:) Onneksi alla oli pehmeää sammalta, joten matka jatkui siitä vaan eteenpäin. Onpahan tuokin nyt kokeiltu. Onneksi en jäänyt jalustimista kiinni.
Toinen hankala tilanne oli se, kun hevonen ei halunnut mennä erään kosteikon yli oikeasta kohdasta. Sain käännyttää hevosta useaan kertaa, jotta se vaivautui kastelemaan kaviot. Ymmärrän häntä oikein hyvin. Minäkään en olisi mennyt ihan vapaaehtoisesti ko. kohdasta ihan vapaaehtoisesti.
Eli olipa taas niin kivaa! Tuttu hevonen on kyllä kiva. Tietää vähän sen aikeista, ja sen tavasta ajatella. Nyt haaveilen sellaisella suomen hevosella ratsastamista. Pitäisi kai mennä johonkin sellaiseen ratsastuskouluun tai vastaavaan. Oi, oi, miksiköhän en ole aikaisemmin keksinyt tätä harrastusta? Noh, onhan tässä loppuelämä aikaa.
Halusin sanoa myös tänään, että SUOSITTELEN lämpimästi Kuopion kaupunginteatterin musikaalia Katrina. Yritin olla oikein rohkea ettei kyynelkään olisi tullut mieleen. Ei ihan onnistunut:) Iso ponnistus teatterilta, mutta kannattava. En ole aikoihin nähnyt vastaavan kaltaista esitystä.
Toinen esitys jota haluan suositella on musikaali Kuolio. Sitä on esitetty Kuopiossa Sotkulla. Aivan mahtavaa analyysiä ihmiskunnasta, ja aivan uniikki tuote. Laitosmaisuus ja ummehtuneisuus on tästä esityksestä todella kaukana. Tämän kaltaista herkkua ahmisin mielelläni mieleni täyteen:)
Mutta tässäpä nämä ihan viimeisimmät ajatukset. Tänään olisi tarjolla vielä Bodybalancea jumpan muodossa, ja tuon jälkeen vielä leffa Kuvakukossa. Ei yhtään huono elämä. Nämä kaikki elämykset ovat olleet pimenevään syksyyn enemmän kuin tarpeen.
Kuvan lähteen löydät täältä.
Mukavaa iltaa kaikille!
